Tyttölippukunta Toivon Eränkävijät II perustettiin 14.11.1935. Pojilta lainattu nimi muutettiin nykyiseen muotoonsa Toivon Erätytöiksi vuonna 1939.
Alkuaikoina veljeslippukunta Toivon Eränkävijöiden perustajan Aarne Räisäsen työpanos oli arvokas ja tarpeellinen. Tyttölippukunnassa piti kuitenkin olla tyttöjohtajia ja niin tuli Ilma Räisäsestä ensimmäinen lippukunnanjohtaja.
Lippukunnan ensimmäisen vartion nimi oli muurahaiset. Sudenpentutoiminta eli tonttutoiminta aloitettiin pian perustamisen jälkeen.
Kesällä 1936 järjestettiin ensimmäinen leiri Koivuluodossa .
Vuonna 1939 vartio-osaston toiminnan perusta oli sosiaalinen työ vanhusten hyväksi. Tämä käsitti ns. mummutuksen. Jokaisella vartiolla oli avustettavana oma mummo, joko Kurjenmäessä tai Luostarinmäellä. Vartio hoiti mummojen luona viikkosiivouksen sekä muita askareita.
Lupaavasti alkaneen partiotoiminnan hiljensi sota. Tarpojat eli vaeltajat lähtivät lottatehtäviin, sotilaskotityöhön tai apusisariksi. Osa jäi kotirintaman avuksi ja pienemmät tytöt osallistuivat työleireihin avustamalla maatalojen töissä.
Sodan päätyttyä Erätytöt keräsivät vaatteita ja muuta tarpeellista annettavaksi siirtoväelle, jonka oli päästävä uuden elämän alkuun. Partiolaiset alkoivat pitää kokouksiaan taas uudella innolla.
1950-luku oli TET:n toimeliaisuuden ja voiman aikaa. Vuonna 1958 Erätyttöjä oli yli sata. Tuohon aikaan lippukunnanjohtajana toimi monen vuoden ajan Mirja ”Mirkku” Salmela. Hänen aikanaan lippukunnankokouksia järjestettiin kuukausittain. Lisäksi jokaisella ikäkausiryhmällä oli omat säännölliset kokouksensa.
Vuonna 1959 Toipan lippukunnat eli TET ja TEK olivat varsin edistyksellisiä järjestäessään yhteisen kesäleirin. Tämä herätti lievää pahennusta, sillä yhteistoiminta alkoi Suomessa virallisesti vasta 1970-luvulla.
Vuosikymmen vaihtuessa 1960-luvuksi vaihtui myös Erätyttöjen kolo. Tuolloin käyttöön otettiin toimitilat Kaskenkadulla. Tällöin aktiivisina johtajina toimivat mm. Anna-Liisa ”Ankka” Lindroos ja Riitta-Liisa ”Hyrrä” Palhus. 1960-luku oli TET:n ja TEK:n yhteisleirien aikaa. Suurin ikäkausiryhmä tuolloin oli tontut eli sudenpennut.
1970-luku oli hiljaista aikaa, toiminta pysyi kuitenkin hengissä pienen tyttöryhmän voimin. Vuosikymmen puolivälin jälkeen herätettiin henkiin Pääsky-vartio ja lisäksi perustettiin uusia vartioita, joita olivat Majavat (1977), Oravat (1978), Sopulit (1979) ja Kärpät (1980). Vuosikymmenen lopulla alkoivat syntyä monet tämänhetkiset tavat ja perinteet, eikä vanhoja hyviä asioitakaan unohdettu.
1980-luvulla lippukunnan toiminta oli vakaata nousua. Partiopiirin toiminnassa oltiin ahkerasti mukana. SP:n järjestämille suurleireille osallistuttiin aktiivisesti. Suurleirejä olivat mm. Karelia -79, Miilu -85 ja Tervas -90. Myös lippukuntatasolla satsattiin leireihin yhdessä ja erikseen; vaelluksia, polkupyöräleirejä ja tavallisia asemaleirejä. Erätytöt saivat oman lippukuntalehtensä, Eräletin, joka alkoi ilmestyä 1980-luvun alussa.
1990-luvulla lippukunnan toiminta jatkui tasaisena ja elinvoimaisena. Leirit ovat olleet kohokohtia, joista esimerkkeinä Ballyfin -93 Irlannissa, juhlaleiri Ö -95 Harvassa ja Loisto -96 Hangossa. 1990-luvun alkupuolella alettiin järjestää suuren suosion saavuttanutta Maastomarras-viikonloppuretkeä yhdessä Eränkävijöiden kanssa.
2000-luvulla lippukunnan toiminta on jatkunut perinteitä noudattaen. Toimivia vartioita on ollut 1-2 per toimintavuosi. Sudenpentutoiminta on ollut aktiivista koko 2000-luvun. Vuosikymmenen suurimmat tapahtumat ovat eittämättä olleet suurleirit Tarus -05 Padasjoella ja Reila -09 Reilassa.
2010-luvulla pieni mutta aktiivinen joukkomme on jatkanut perinteikästä toimintaansa innokkaasti. Tällä vuosikymmenellä olemme voittaneet himoitun neljännen kerran peräkkäin Karelia-maljan (paras osallistumisprosentti partioparaatissa). Suurimpia leirejä ovat olleet Kilke 2010 Evolla, Lapin vaellus 2013 Hetta-Pallas-reitillä ja Piiru -14 Evolla. Vuoden 2019 kesällä lippukunnan toiminta siirtyi Kaskenkadun kololta uusiin tiloihin Vähä-Heikkilään.
2020-luvulla lippukunnan toiminta on edelleen jatkunut aktiivisena jäsenmäärän pysyessä lähes ennallaan. Uusiin toimitiloihin ollaan oltu tyytyväisiä ja ne ovat mahdollistaneet entistä monipuolisemman toiminnan. Koronarajoitusten aikana lippukuntamme toimi rajoitusten asettamissa puitteissa pitäen kokouksia ulkona ja verkossa. Vuonna 2025 lippukuntamme täytti 90 vuotta. Juhlavuotta vietettiin erilaisin tapahtumin ja ehdoton kruunu vuodelle oli kesällä Saariselälle tehty Juhlavaellus yhdessä Eränkävijöiden kanssa.