Partiotoiminta tapahtuu lippukunnissa ikäkausiryhmissä, joissa opit uusia taitoja aina saman ikäisten partiokavereiden kanssa. Ryhmien ohjelmat suunnitellaan aina Partio-ohjelman pohjalta, jossa jokaisella ikäkaudella on itselleen sopivan tasoisia oppimiskokonaisuuksia. Erätyttöjen ikäkausiryhmät kokoontuvat aina keskiviikkoisin aikuisten läsnä ollessa.
Sudenpennut, eli Hymyhukat
Sudenpennut ovat noin 7–9-vuotiaita partiolaisia, joiden ryhmää kutsutaan laumaksi. Sudenpentulaumaa johtaa akela. Akela on tehtävään koulutettu aikuinen tai vaeltajaikäinen. Akelan tehtävä on vastata lauman toiminnasta ja turvallisuudesta ja toimia esimerkkinä sudenpennuille.
Sudenpentuohjelma koostuu jäljistä. Sudenpentutoiminnassa ei kiristellä hampaita tai viritellä kisakamppeita, vaan nautitaan alkavasta seikkailusta. Leikeillä ja tarinoilla on olennainen rooli sudenpentujen maailmassa. Leikinomaisesti opetellaan yhdessä toimimista ja uusia taitoja.Viikoittaisten laumailtojen lisäksi sudenpennut tapaavat toisiaan retkillä ja muissa partiotapahtumissa, kuten kesäleirillä ja sudenpentujen partiotaitokilpailuissa.
Seikkailijat, eli Ketut ja Norpat
Seikkailijat ovat 10–12-vuotiaita partiolaisia. Seikkailijat kokoontuvat viikoittain 10–15 hengen joukkueessa, joka jakaantuu pienemmiksi, noin 4–5 hengen vartioiksi. joukkuetta johtaa yksi tai useampi sampo. Sammot ovat aikuisia tai vähintään vaeltajaikäisiä partiolaisia. Samoaja voi toimia johtajaparina täysikäiselle sammolle.
Seikkailijoiden perusohjelma kestää kaksi vuotta.
Lisäksi on tarjolla ohjelmaa myös kolmanneksi vuodeksi. Kaksivuotinen perusohjelma koostuu Tervetuloa-vaiheesta, neljästä pääilmansuunnasta ja Tervemenoa-vaiheesta. Pääilmansuunnat sisältävät parikymmentä aktiviteettia. Perusohjelma sisältää paljon perinteisiä partio- ja retkeilytaitoja, joiden saloihin vihkiytyminen edellyttää usein ulos luontoon lähtemistä. Valinnaisuutta ohjelmaan tuovat haasteet, jotka tarjoavat mielekästä tekemistä erityisesti seikkailijoiden koloiltoihin tai teeman retkelle.
Seikkailijaohjelman erätaitopainotteisuus vaatii sammolta kiinnostusta retkeilyyn. Seikkailijaikäiset ovat innokkaita ja neuvokkaita, ja niinpä seikkailijoiden kanssa voi jo tehdä haastavampia asioita kuin sudenpentujen kanssa. Lasten kasvaessa ja kehittyessä karttuvat paitsi tiedot, taidot ja kyvyt niin myös toiminnalle asetettavat tavoitteet.
Tarpojat, eli Repolaiset
Tarpoja on 12–15-vuotias nuori, joka on elämän murroskohdassa. Uudet ihmissuhteet kiinnostavat. Säännöt ärsyttävät. Kaikkea pitää kokeilla. Asioista innostutaan helposti, mutta niihin kyllästytään vähintään yhtä nopeasti. Kuudesluokkalaisen ja kahdeksasluokkalaisen välillä voi olla huima ero. Tämä haaste ja mahdollisuus on pidetty mielessä tarpojaohjelmaa rakennettaessa.
Tarpojaohjelmassa on neljä puolen vuoden jaksoa eli tarppoa: Leiri, Luovuus, Selviytyminen ja Yhteiskunta. Tarpot voi tehdä missä järjestyksessä tahansa. Perustarppojen lisäksi tarpojaohjelmaan kuuluu kaksi lisätarppoa: Minäminä ja Kaupunki. Kahden lisätarpon avulla voi jatkaa tarpojaohjelmaa kolmannenkin vuoden. Huomaathan, että seikkailija- ja tarpojaohjelma kestävät yhdessä viisi vuotta. Jokainen tarppo alkaa suuntausvaiheella ja päättyy majakkaan. Jokaiseen tarppoon kuuluu viisi pakollista aktiviteettia sekä joko vastuutehtävä tai johtamistehtävä. Lisäksi jokaisessa tarpossa on vapaavalintaisia aktiviteetteja neljässä eri kasvatustavoitteiden mukaisessa ryhmässä, jotka ovat; Suhde itseen, Suhde Toiseen, Suhde yhteiskuntaan ja Suhde ympäristöön. Jokaisesta ryhmästä valitaan vähintään yksi aktiviteetti.
Samoajat, eli Ankat
Samoaja on 15–17-vuotias nuori, jonka ohjelma kestää kolme vuotta. Samoajaohjelma koostuu erimittaisista aktiviteeteista, joista osa on pakollisia ja osa vapaavalintaisia. Aktiviteetit on jaettu aiheittain 20 taskuun. Pakollisissa aktiviteeteissa samoajat tutustuvat samoajaohjelmaan sekä oppivat johtajuutta, ryhmätyöskentelyn taitoja sekä laajentavat näköpiiriään lippukunnan ulkopuolelle.
Viiden pakollisen taskun (meripartiolaisilla lisäksi kuudes Försti-tasku) lisäksi ohjelma koostuu 15 teemataskusta, joista jokaisesta tehdään yksi aktiviteetti vuodessa. Aktiviteettien pituudet vaihtelevat nopeista tuokioista jopa vuoden mittaisiin projekteihin. Samoajat oppivatkin aktiviteettien myötä haastamaan itseään vaativampiin taitoihin. Ystävien kanssa toimien samoajat saavat partiokokemuksia, jotka vahvistavat itsetuntoa ja rohkaisevat aktiivisuuteen.
Luotsia tarvitaan ohjelman käytännön toteutuksen tukemisen lisäksi ohjaamaan samoajavartion toimintaa nousujohteisuuteen auttamalla vartiota valitsemaan itselleen
sopivan haastavia aktiviteetteja. Luotsin tärkein tehtävä on varmistaa, että toimintasuunnitelma on tehtynä ja tarvittava tuki toimintaan mietittynä.
Vaeltajat
Vaeltaja on 18–25-vuotias nuori. Vaeltajat ovat aloittamassa henkilökohtaisen elämänsä hallintaa, ja monilla onkin suuria, itseään koskevia päätöksiä tehtävänään. Vaikka kaverit ja kaveripiiri ovat tärkeitä, ei heidän vaikutuksensa vaeltajan päätöksiin ole enää niin selvää kuin murrosiässä. Vaeltajalla on usein selvä halu löytää oma elämäntapansa. Vaeltaja kehittää taitojaan pitkäjänteisesti ja ottaa vastuuta. Hän haluaa mennä yhdessä kohti uusia haasteita. Nämä ikäkauden tarpeet ja rajoitteet on huomioitu vaeltajaohjelmassa.
Vaeltajien partio-ohjelma kestää kahdeksan vuotta. Ohjelma on jokaisella vaeltajalla yksilöllinen. Vaeltajaohjelma koostuu 37 rastista, jotka pohjautuvat vaeltajien kasvatustavoitteisiin. Vaeltaja tekee ikäkauden aikana 4 pakollista rastia ja lopuista rasteista vähintään 33 aktiviteettia, yhden jokaisesta eri aihealueesta. Vaeltajaikäkausi alkaa Tervetuloa vaeltajaksi -rastilla, jonka aikana tehdään Suomi-projekti. Ikäkausi päättyy ulkomaan projektiin ja siirtymään aikuiseksi. Jokaisen vaeltajan omasta ohjelmasta rakennetaan vaelluskartta. Tavoitteena on luoda vaelluskartta omien tavoitteiden pohjalta. Kartalle vaeltaja jakaa yhdessä luotsin kanssa aktiviteetit nousujohteisesti viidelle vuodelle.
Aikuiset
Aikuiset ovat lippukunnan yli 25 vuotiaita johtajia, jotka tekevät vapaaehtoistyötä nuorten parissa. Aikuisten oma toiminta lippukunnassa muodostuu juuri sellaiseksi, kun he sen itse muodostavat. Monesti tämä käsittää talkoilua ja vastuunottamista monista isommista projekteista nuorten rinnalla, tukien heitä kasvamaan omissa tehtävissään. On tärkeätä, että aikuisille on myös omat tapahtumansa, kuten esimerkiksi retket tai vaellukset, joissa päästään viihtymään sen oman porukan kesken. Tämä on aikuisille ihan yhtä tärkeätä, kuin nuoremmillekin ikäkausille.
